Inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua, eli suomeksi sanottuna samalla rahasummalla saa vähemmän tavaraa kuin aiemmin. Inflaatio johtuu siitä, että rahaa on liikaa tarjolla. Rahavarantojen kasvattaminen johtaa hintatason kasvattamiseen samassa suhteessa ja sitä kautta rahan arvon puolittumiseen. Inflaatiosta itsestään ei niinkään ole haittaa, vaan sen seurauksista. Yksi sen suurimmista ongelmista on yllätyksellisyys, sillä esimerkiksi oankkitalletus menettää arvoaan inflaation kiihtyessä, mikä taas on epäreilua talletuksen tehnyttä kansalaista kohtaan.
Inflaatiota mitataan erilaisten hintaindeksien vuosimuutosvauhdilla. Käytetyimpiä mittareita ovat kuluttajahintaindeksi, joka mittaa yleisesti kulutetuista tavaroista ja palveluista koostuvan hyödykekorin hintaa (sama ruokakassi saadaan eri hintaan inflaation eri vaiheissa); tuottajahintaindeksi sekä BKT-deflaattori. Pidempää aikaväliä tarkasteltaessa voidaan laskea elinkustannusindeksi, joka on pitkä aikasarja eri vuosien kuluttajahintaindekseistä.
Kehitys Suomessa on ollut alkuvuonna 2010 kiihtyvää, ja siihen ovat vaikuttaneet mm. polttoaineiden kallistuminen ja korkojen laskun hidastuminen.
Viime vuoden lopulla inflaatio laski tuntuvasti, jopa 1,5%. Tämä oli seurausta lähinnä elintarvikkeiden arvonlisäveron laskusta ja polttoaineiden halpenemisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti