Inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua, eli suomeksi sanottuna samalla rahasummalla saa vähemmän tavaraa kuin aiemmin. Inflaatio johtuu siitä, että rahaa on liikaa tarjolla. Rahavarantojen kasvattaminen johtaa hintatason kasvattamiseen samassa suhteessa ja sitä kautta rahan arvon puolittumiseen. Inflaatiosta itsestään ei niinkään ole haittaa, vaan sen seurauksista. Yksi sen suurimmista ongelmista on yllätyksellisyys, sillä esimerkiksi oankkitalletus menettää arvoaan inflaation kiihtyessä, mikä taas on epäreilua talletuksen tehnyttä kansalaista kohtaan.
Inflaatiota mitataan erilaisten hintaindeksien vuosimuutosvauhdilla. Käytetyimpiä mittareita ovat kuluttajahintaindeksi, joka mittaa yleisesti kulutetuista tavaroista ja palveluista koostuvan hyödykekorin hintaa (sama ruokakassi saadaan eri hintaan inflaation eri vaiheissa); tuottajahintaindeksi sekä BKT-deflaattori. Pidempää aikaväliä tarkasteltaessa voidaan laskea elinkustannusindeksi, joka on pitkä aikasarja eri vuosien kuluttajahintaindekseistä.
Kehitys Suomessa on ollut alkuvuonna 2010 kiihtyvää, ja siihen ovat vaikuttaneet mm. polttoaineiden kallistuminen ja korkojen laskun hidastuminen.
Viime vuoden lopulla inflaatio laski tuntuvasti, jopa 1,5%. Tämä oli seurausta lähinnä elintarvikkeiden arvonlisäveron laskusta ja polttoaineiden halpenemisesta.
torstai 15. huhtikuuta 2010
tiistai 30. maaliskuuta 2010
Palvelualojen viimeaikaiset kehityspiirteet
Ihan ensimmäisenä viimeaikaisina kehityksinä tulee mieleen kauppojen aukioloaikojen vapautuminen. Elikkäs siis sunnuntai- ja muut pyhäpäiväaukiolot talvisin ei ole enää pikku-Siwojen etuoikeus, vaan suuretkin marketit saavat pitää ovensa avoinna näinä päivinä. Omasta mielestäni tämä muutos ei ollut välttämätön, sillä kyllä ne kaupat yhden päivän viikossa voivat kiinni olla. Toisaalta, se antaa opiskelijoille mahdollisuuden lisätyötunteihin ja pyhäpäivien liksat eivät mitkään huonot ole.
Kehityksestä puhuttaessa mieleeni tulee myös ajankohtainen ravintoloiden arvonlisäprosentin muuttuminen heinäkuun alussa. Tällä hetkellähän tilanne on se, että take away -ruualla on pienempi prosentti (12%), joten se myydään halvemmalla kuin paikan päällä syöty ateria (22%). Tulevana kesänä kaiken ravintolaruuan ALV tulee putoamaan (ja yleiskorotuksen myötä myös nousemaan) 13%:in. Tämä asia alkaa menemään mun ymmärryksen yli, enkä nyt yhtäkkiä osaa sanoa onko se hyvä vai huono juttu. Periaatteessa luulisi että hyvä, sillä ravintolat voivat pitää hintansa entisellään ja voittoa tulee enemmän. Asiakkaaseen kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia ei juurikaan ole, sillä samasta ruuasta maksetaan sama hinta kun aiemminkin. Tietenkin toiset saattavat jopa alentaa hintojaan nyt kun siihen on varaa. ALV on kuitenkin asia, jota ei ensimmäisenä tule ajateltua ravintolassa syödessä, joten vaikutukset asiakkaaseen ovat lähes olemattomat.
Tässä oli nyt ainakin kaksi melko suurtakin muutosta, jotka ovat selvästi kehitystä paikallaan junnaavalle palvelualalle! :)
Kehityksestä puhuttaessa mieleeni tulee myös ajankohtainen ravintoloiden arvonlisäprosentin muuttuminen heinäkuun alussa. Tällä hetkellähän tilanne on se, että take away -ruualla on pienempi prosentti (12%), joten se myydään halvemmalla kuin paikan päällä syöty ateria (22%). Tulevana kesänä kaiken ravintolaruuan ALV tulee putoamaan (ja yleiskorotuksen myötä myös nousemaan) 13%:in. Tämä asia alkaa menemään mun ymmärryksen yli, enkä nyt yhtäkkiä osaa sanoa onko se hyvä vai huono juttu. Periaatteessa luulisi että hyvä, sillä ravintolat voivat pitää hintansa entisellään ja voittoa tulee enemmän. Asiakkaaseen kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia ei juurikaan ole, sillä samasta ruuasta maksetaan sama hinta kun aiemminkin. Tietenkin toiset saattavat jopa alentaa hintojaan nyt kun siihen on varaa. ALV on kuitenkin asia, jota ei ensimmäisenä tule ajateltua ravintolassa syödessä, joten vaikutukset asiakkaaseen ovat lähes olemattomat.
Tässä oli nyt ainakin kaksi melko suurtakin muutosta, jotka ovat selvästi kehitystä paikallaan junnaavalle palvelualalle! :)
maanantai 29. maaliskuuta 2010
Maataloustuki
Maataloustukien jakoperusteet eivät ole kauhean hyvin hallussa entuudestaan, joten taas pitää turvautua Wikipedian apuun. Sen mukaan maataloustuilla on teollisuusmaissa kolme päämäärää:
1. Ne ylläpitävät ruokahuollon omavaraisuutta
2. Ne halventavat kuluttajien elintarvikkeista maksamaa hintaa
3. Ne pitävät maaseudun asuttuna
Niiden tarkoitus on turvata maataloustuotanto alueilla, joissa se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Näin on mahdollista säilyttää markkinoilla yhä useampi pienempi tuottaja, kuin mitä ilman tukia olisi. Teollisuus saa maataloustukien avulla halvempia raaka-aineita, mutta koska maataloutta tuetaan suorien tukien lisäksi epäsuoraan tulleilla, raaka-aineiden paikallinen hinta on usein korkeampi kuin maailmanmarkkinahinta.
Omasta mielestäni maataloustukien maksaminen on ehdottomasti hyvä asia, sillä ilman tukea moni pieni maatila joutuisi lopettamaan toimintansa kannattamattomana. Siitä seuraisi varmasti maaseudun autioitumista, sillä ihmiset joutuisivat etsimään töitä muualta.
Tuen ja tilasta saatavan voiton lisäksi lähes jokainen tilallinen harjoittaa sivubisneksenä muutakin toimintaa, kuten matkailua, mökkivuokrausta, teiden aurausta talvisin yms. Se mihin jokainen näistä tulonlähteistä saamansa rahat käyttävät on jokaisen oma asia, sillä oman kokemukseni mukaan alalla vallitseva kateus naapurin uusista työkoneista on hurjaa. Mutta tosiasia on se, että jos pieni yrittäjä tahtoo pysyä mukana jatkuvasti teollistuvassa ja laajenevassa kilpailussa on tuotteen laatu oltava ensiluokkaista, ja sen saavuttamiseksi vaaditaan kunnon välineitä.
1. Ne ylläpitävät ruokahuollon omavaraisuutta
2. Ne halventavat kuluttajien elintarvikkeista maksamaa hintaa
3. Ne pitävät maaseudun asuttuna
Niiden tarkoitus on turvata maataloustuotanto alueilla, joissa se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Näin on mahdollista säilyttää markkinoilla yhä useampi pienempi tuottaja, kuin mitä ilman tukia olisi. Teollisuus saa maataloustukien avulla halvempia raaka-aineita, mutta koska maataloutta tuetaan suorien tukien lisäksi epäsuoraan tulleilla, raaka-aineiden paikallinen hinta on usein korkeampi kuin maailmanmarkkinahinta.
Omasta mielestäni maataloustukien maksaminen on ehdottomasti hyvä asia, sillä ilman tukea moni pieni maatila joutuisi lopettamaan toimintansa kannattamattomana. Siitä seuraisi varmasti maaseudun autioitumista, sillä ihmiset joutuisivat etsimään töitä muualta.
Tuen ja tilasta saatavan voiton lisäksi lähes jokainen tilallinen harjoittaa sivubisneksenä muutakin toimintaa, kuten matkailua, mökkivuokrausta, teiden aurausta talvisin yms. Se mihin jokainen näistä tulonlähteistä saamansa rahat käyttävät on jokaisen oma asia, sillä oman kokemukseni mukaan alalla vallitseva kateus naapurin uusista työkoneista on hurjaa. Mutta tosiasia on se, että jos pieni yrittäjä tahtoo pysyä mukana jatkuvasti teollistuvassa ja laajenevassa kilpailussa on tuotteen laatu oltava ensiluokkaista, ja sen saavuttamiseksi vaaditaan kunnon välineitä.
Tuloerot ja tulonjako
Käsitteinä tuloerot ja tulonjako ovat minulle hieman epäselviä. Osaan jotenkuten selittää mitä ensimmäinen tarkoittaa, mutta jälkimmäisestä ei hajuakaan. Onneksi Wikipedia on keksitty! :)
Vapaan tietosanakirjan mukaan tuloerot ja tulonjako ovat taloudellista epätasa-arvoa, jolla tarkoitetaan sekä tulojen että omaisuuden epätasaista jakautumista yhteiskunnassa yksilöiden ja ryhmien välilä. Termillä voidaan käsittää myös laajemmpi kokonaisuus, eli valtioiden välinen epätasa-arvo. jos tietyllä osalla väestöstä on huomattavasti vähemmän tuloja, puhutaan köyhyydestä. Köyhyysrajana pidetään tulotasoa, joka on alle 60% keskimmäisen tulonsaajan kuukausituloista.
Absoluuttisessa köyhyydessä ihmisellä on pulaa ruuasta, riittävistä asuinoloista ja vaatetuksesta sekä terveydenhuollosta.
Suomessa vallitseva taloudellinen epätasa-arvo on ollut kiivaassa kasvussa 1980-luvun jälkeen. Syynä tähän pidetään yleisesti vuoden 1993 verouudistusta, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin ja niiden välinen erotus nousi kansainvälisissä vertailuissa hyvin suureksi. Sen on arvioitu kannustaneen hyvätuloisia muuttamaan ansiotuloja pääomatuloiksi. Tuloerojen kasvun povataan jatkuvan niin kauan kuin verotukseen ei puututa, ja sen vuoksi Suomi onkin hyvää vauhtia matkalla kohti suurten erojen maita.
Eri työtehtävien ja alojen palkkauksessa on suuria eroja. Suomessa pienin laillinen kokopäivätyöstä maksettava palkka on hieman alle 700 euroa, ja se voidaan maksaa kunnan kesätyöntekijöille joilta puuttuu alan ammattitutkinto tai ammattitaito ajalla touko-syyskuu tehdystä työstä. Siivoojien ja huoltomiesten vähimmäispalkka kuukaudessa on hieman reilu 1300 euroa, kun keskimäärin suomalaisen kokopäivätyötä tekevän henkilön kuukausipalkka on 2940 euroa. Omalla alallani, eli majoitus- ja ravitsemisalalla lähes kaksi kolmannesta ansaitsee alle 1500 euroa kuukaudessa. Olisko siis sittenkin pitänyt miettiä alavalintaa vielä toisen kerran..??
Vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan palkan tulisi suomalaisten mielestä olla vähintään 1500 euroa, jotta sillä tulisi toimeen. Joidenkin alojen matala palkkataso onkin johtanut siihen, että työntekijöiden palkka ei riitä esimerkiksi asumismenojen kattamiseen, vaan yhteiskunnan on osallistuttava näihin asumiskustannuksiin asumistuen muodossa.
Viime aikoina mediassa on ollut esilla useasti sukupuolten väliset tuloerot ja epätasa-arvo samassa ammatissa. Vastaavassa työtehtävässä voi olla palkkauksen suhteen suuriakin eroavaisuuksia, on tutkittu että miehen euro on naiselle vain noin 90 senttiä.
En ole aiemmin tajunnutkaan, kuinka suurista tuloeroista yhteiskunnassamme puhutaan. Mielestäni on käsittämätöntä miten eriarvoisia ihmiset todellisuudessa ovat maassamme, sillä Suomesta puhutaan kuitenkin aina "hyvinvointiyhteiskuntana", korostetaan sitä kuinka kansalaisista huolehditaan ja annetaan ymmärtää, että kaikki ovat samalla viivalla.
Vapaan tietosanakirjan mukaan tuloerot ja tulonjako ovat taloudellista epätasa-arvoa, jolla tarkoitetaan sekä tulojen että omaisuuden epätasaista jakautumista yhteiskunnassa yksilöiden ja ryhmien välilä. Termillä voidaan käsittää myös laajemmpi kokonaisuus, eli valtioiden välinen epätasa-arvo. jos tietyllä osalla väestöstä on huomattavasti vähemmän tuloja, puhutaan köyhyydestä. Köyhyysrajana pidetään tulotasoa, joka on alle 60% keskimmäisen tulonsaajan kuukausituloista.
Absoluuttisessa köyhyydessä ihmisellä on pulaa ruuasta, riittävistä asuinoloista ja vaatetuksesta sekä terveydenhuollosta.
Suomessa vallitseva taloudellinen epätasa-arvo on ollut kiivaassa kasvussa 1980-luvun jälkeen. Syynä tähän pidetään yleisesti vuoden 1993 verouudistusta, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin ja niiden välinen erotus nousi kansainvälisissä vertailuissa hyvin suureksi. Sen on arvioitu kannustaneen hyvätuloisia muuttamaan ansiotuloja pääomatuloiksi. Tuloerojen kasvun povataan jatkuvan niin kauan kuin verotukseen ei puututa, ja sen vuoksi Suomi onkin hyvää vauhtia matkalla kohti suurten erojen maita.
Eri työtehtävien ja alojen palkkauksessa on suuria eroja. Suomessa pienin laillinen kokopäivätyöstä maksettava palkka on hieman alle 700 euroa, ja se voidaan maksaa kunnan kesätyöntekijöille joilta puuttuu alan ammattitutkinto tai ammattitaito ajalla touko-syyskuu tehdystä työstä. Siivoojien ja huoltomiesten vähimmäispalkka kuukaudessa on hieman reilu 1300 euroa, kun keskimäärin suomalaisen kokopäivätyötä tekevän henkilön kuukausipalkka on 2940 euroa. Omalla alallani, eli majoitus- ja ravitsemisalalla lähes kaksi kolmannesta ansaitsee alle 1500 euroa kuukaudessa. Olisko siis sittenkin pitänyt miettiä alavalintaa vielä toisen kerran..??
Vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan palkan tulisi suomalaisten mielestä olla vähintään 1500 euroa, jotta sillä tulisi toimeen. Joidenkin alojen matala palkkataso onkin johtanut siihen, että työntekijöiden palkka ei riitä esimerkiksi asumismenojen kattamiseen, vaan yhteiskunnan on osallistuttava näihin asumiskustannuksiin asumistuen muodossa.
Viime aikoina mediassa on ollut esilla useasti sukupuolten väliset tuloerot ja epätasa-arvo samassa ammatissa. Vastaavassa työtehtävässä voi olla palkkauksen suhteen suuriakin eroavaisuuksia, on tutkittu että miehen euro on naiselle vain noin 90 senttiä.
En ole aiemmin tajunnutkaan, kuinka suurista tuloeroista yhteiskunnassamme puhutaan. Mielestäni on käsittämätöntä miten eriarvoisia ihmiset todellisuudessa ovat maassamme, sillä Suomesta puhutaan kuitenkin aina "hyvinvointiyhteiskuntana", korostetaan sitä kuinka kansalaisista huolehditaan ja annetaan ymmärtää, että kaikki ovat samalla viivalla.
perjantai 26. maaliskuuta 2010
Markkinatasapaino
Tämän viikon aiheena on ollut hyödykkeiden kysyntä ja tarjonta sekä niiden kohtaaminen. Pohdimme mitä seurauksia hinnan muutoksilla on sen menekkiin ja sitä kautta hyödykkeen olemassaoloon markkinoilla.
Ohessa oleva kaavio kuvaa hinnan ja kysynnän suhdetta sekä vaikutusta tarjontaan. Kun markkinoilla oleva määrä hyödykkeitä vastaa kuluttajien tarvetta sitä kohtaan vallitsee markkinatasapaino. Jos jompikumpi vakioista muuttuu, koituu yritykselle joko negatiivisia (hyödyke ei mene kaupaksi) tai positiivisia (hyödykkeen suosio on huima) vaikutuksia.
Kuvio kuvaa myös mahdollista kysynnän vahvistumista ja siitä seuraavaa markkinatasapainon horjumista. Tälläisessä tilanteessa yritysten haasteena on saavuttaa tasapaino uudelleen mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan ottaa suurin mahdollinen hyöty irti kasvaneesta markkinatilanteesta.
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Yhteenveto toisesta opiskeluviikosta
Mieleenjääneitä asioita menneeltä viikolta on joko paljon tai ei yhtään. En oo vielä varma kumpi on todenmukaisempi vaihtoehto.
Tässä kun alan summaamaan omaa oppimistani tulee ensimmäiseksi mieleen alkeisalkeisalkeis-tason Excel-osaaminen. Sehän ei siis liity varsinaiseen kurssin aiheeseen millään tavalla, mutta kai senkin voi ihan plussaksi lukea?? Väistämättä päässä herää kysymys, olenko (taaskaan) kuunnellut yhtään?!
Hiljalleen alkaa mieleen muistua termejä ja asioita joita olemme luentojen aikana käsitelleet. Tuotantohyödyke, tuotannontekijä, erilaiset markkinat, massatuotanto, monopoli, oligopoli, budjettirajoite ym ym.. Ainakin toinen aivolohkoista on siis ollut vastaanottavainen! Näiden termien kautta opiskeltiin mm. hyödykkeiden tehokasta tuotantoa/käyttöä, ja nämä prosessit kuvattiin käyrien avulla (kts. kaksi edellistä julkaisua). Lisäksi juteltiin hieman erilaisista markkinoista, niin osake-, rahoitus- kuin kalamarkkinoistakin, sekä niiden olemassaolon tarkoituksesta. Vertailimme käsitteitä "monopoli" ja "oligopoli", joista jälkimmäistä en itse muista kuulleeni aiemmin.. Esimerkkien kautta tämäkin tieto upposi pieneen päähäni!
Ihan näin BTW-asiana tähän loppuun tuli mieleen narista kansantalouden luentojen sijainnista iltapäivällä/illalla. Jos joku sopiva henkilö sattuu tätä lukemaan, ni ihan tiedoksi vaan, että ajankohta ei voisi enää huonompi olla. Vaikkei aiemmin olisikaan ollut tunteja, on takana kuitenkin jo kokonainen päivä, eikä ainakaan allekirjoittaneen fiilis ole enää kaikista pirtein ja vastaanottavaisin. Tällainen pieni sivuhuomautus, nih.
Mut hei nyt alko mun viikonloppu, kiitos näkemiin ja hyvää yötä :)
Tässä kun alan summaamaan omaa oppimistani tulee ensimmäiseksi mieleen alkeisalkeisalkeis-tason Excel-osaaminen. Sehän ei siis liity varsinaiseen kurssin aiheeseen millään tavalla, mutta kai senkin voi ihan plussaksi lukea?? Väistämättä päässä herää kysymys, olenko (taaskaan) kuunnellut yhtään?!
Hiljalleen alkaa mieleen muistua termejä ja asioita joita olemme luentojen aikana käsitelleet. Tuotantohyödyke, tuotannontekijä, erilaiset markkinat, massatuotanto, monopoli, oligopoli, budjettirajoite ym ym.. Ainakin toinen aivolohkoista on siis ollut vastaanottavainen! Näiden termien kautta opiskeltiin mm. hyödykkeiden tehokasta tuotantoa/käyttöä, ja nämä prosessit kuvattiin käyrien avulla (kts. kaksi edellistä julkaisua). Lisäksi juteltiin hieman erilaisista markkinoista, niin osake-, rahoitus- kuin kalamarkkinoistakin, sekä niiden olemassaolon tarkoituksesta. Vertailimme käsitteitä "monopoli" ja "oligopoli", joista jälkimmäistä en itse muista kuulleeni aiemmin.. Esimerkkien kautta tämäkin tieto upposi pieneen päähäni!
Ihan näin BTW-asiana tähän loppuun tuli mieleen narista kansantalouden luentojen sijainnista iltapäivällä/illalla. Jos joku sopiva henkilö sattuu tätä lukemaan, ni ihan tiedoksi vaan, että ajankohta ei voisi enää huonompi olla. Vaikkei aiemmin olisikaan ollut tunteja, on takana kuitenkin jo kokonainen päivä, eikä ainakaan allekirjoittaneen fiilis ole enää kaikista pirtein ja vastaanottavaisin. Tällainen pieni sivuhuomautus, nih.
Mut hei nyt alko mun viikonloppu, kiitos näkemiin ja hyvää yötä :)
Budjettisuoraa...
Ja taas on Riikka pätenyt Excel-osaamisensa kanssa, ihan ite tein enkä kysyny ollenkaan neuvoa! :)
Elikkäs siis tämänpäiväisen piirrostuokion tuotoksena on opiskelijan budjettisuora. Elämä nääs on valintoja täynnä ja aina joskus pitää valita syökö ens viikolla vai lähteekö baa... elokuviin. Tämä suora kuvaa ruuan ja elokuvissa käynnin (tai ihan minkä kahden muun hyödykkeen) suhdetta viidenympin budjetilla, on sitten helpompi tehdä päätöksiä kun näkee ihan konkreettisesti miten tehdyt valinnat vaikuttavat tulevaisuudessa. Niin ikävää kun se onkin, kaikkea ei voi saada. Ja opiskelijana ei edes puolia kaikesta.
torstai 18. maaliskuuta 2010
Tuotantomahdollisuuksiin liittyvä tehtävä
Tunnilla tehty tehtävä, joka käsitteli tuotantomahdollisuuksia. Niitä kuvattiin käyrän avulla, ja meikkiskin osas käyttää Exceliä! JAU, oon pro! :D
maanantai 15. maaliskuuta 2010
Here we go...
Kansantalous.. Voiko enää kuivemmalta kurssi kuulostaa (terveisin minä kuka teen opparini arvonlisäverotuksesta)..? Olisko pikkusen parempaakin tekemistä torstai- ja perjantai-iltasin?! Parin ekan kontaktitunnin jälkeen on kuitenkin fiilis muuttunut ja oppimisen into taas palannut "ahkeraan" opiskelijatyttöseen!
Tähän asti luennot ovat kuluneet lähinnä käytännön asioista sopimiseen ja kokonaisuuden hahmottamiseen, hiihtolomakuulumisten vaihtamiseen sekä yleiseen pölinään. Onneksi opettaja muistaa aina säännöllisin väliajoin sopivasti korottaa ääntään niin ei totuus pääse unohtumaan.
Parhaiten on mieleen jäänyt se, kun puhuimme hiukan lempiasiastani rahasta ja sen kierrosta yhteiskunnasta. Sen lisäksi, että piirsimme aluksi melko epämääräiseltä näyttävän kuvion johonkin paperin nurkkaan, katsoimme samaan asiaan liittyvän videon, jossa Puuha-Peten mieleen tuova juna kirsi ympyrää rahalasti kyydissä. Ei sitten pysähtynyt meidän ovelle..
Yksi ryhmätyö on myös jo väsätty, liittyen parin viime vuosikymmenen aikana tapahtuneisiin muutoksiin talouselämässä. Oli oikeen mukava tehtävä, hieman haastava tosin näin pikkusen päälle kakskymppiselle.. On varmaan tullut teinivuosina seurattua jotain muuta kun Suomen taloutta. Luulen ainakin näin. Itsekin kuitenkin yllätyin, kuinka merkittävimmät tapahtumat olivat jääneet mieleen vaikkei niitä tietoisesti ollut noteerannut.
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoiselta vaikuttava kurssi, jonka kontaktitunneille meneminen ei ole pakkopullaa!
Tähän asti luennot ovat kuluneet lähinnä käytännön asioista sopimiseen ja kokonaisuuden hahmottamiseen, hiihtolomakuulumisten vaihtamiseen sekä yleiseen pölinään. Onneksi opettaja muistaa aina säännöllisin väliajoin sopivasti korottaa ääntään niin ei totuus pääse unohtumaan.
Parhaiten on mieleen jäänyt se, kun puhuimme hiukan lempiasiastani rahasta ja sen kierrosta yhteiskunnasta. Sen lisäksi, että piirsimme aluksi melko epämääräiseltä näyttävän kuvion johonkin paperin nurkkaan, katsoimme samaan asiaan liittyvän videon, jossa Puuha-Peten mieleen tuova juna kirsi ympyrää rahalasti kyydissä. Ei sitten pysähtynyt meidän ovelle..
Yksi ryhmätyö on myös jo väsätty, liittyen parin viime vuosikymmenen aikana tapahtuneisiin muutoksiin talouselämässä. Oli oikeen mukava tehtävä, hieman haastava tosin näin pikkusen päälle kakskymppiselle.. On varmaan tullut teinivuosina seurattua jotain muuta kun Suomen taloutta. Luulen ainakin näin. Itsekin kuitenkin yllätyin, kuinka merkittävimmät tapahtumat olivat jääneet mieleen vaikkei niitä tietoisesti ollut noteerannut.
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoiselta vaikuttava kurssi, jonka kontaktitunneille meneminen ei ole pakkopullaa!
Tilaa:
Kommentit (Atom)